Näennäinen kritiikki tekee propagandasta eli informaatio-operaatiosta uskottavan
Informaatiosodankäynnin ongelemana on sellainen asia, että jokainen ihminen tietää esimerkiksi konfliktien osapuolten käyttävän propagandaa sekä muuttelevan totuutta omaksi edukseen, mikä sitten tietenkin näkyy ihmisten suhtautumisessa noihin kriisialueilta tuleviin tiedotteisiin, joten tietenkin tuosta propagandasta pitää aina tehdä uskottavaa. Yksi tapa on käyttää agentteja, jotka solutetaan kansainvälisiin uutistoimistoihin, ja jotka sitten kirjoittavat puolueellisia uutisia konfliktista.
Yleisin tapa tehdä propagandaa on juuri se, että vastapuolta syyllistetään kaikista mahdollisista asioista, ja nimenomaan seksuaalirikokset ovat asia, jota mielellään käytetään hyväksi propagandassa. Tuolloin vastapuolen sotilaiden väitetään järjestelmällisesti raiskaavan naisia sekä lapsia, jotta heidät saataisiin näyttämään barbaareilta, ja samalla myös omien sotilaiden käytöstä siloitellaan. Heidät kuvataan esimerkiksi jakamassa karamelleja lapsille, jotka hymyilevät noiden sotilaiden vieressä.
Jaettessa karamelleja sekä muita mukvia asioita voidaan tietenkin käyttää hyväksi huumeita kuten opiaatteja, joita sitten annetaan noiden karamellien mukana, jolloin varmasti on kaikki niin valoisan näköistä. Tällä tavoin lapsia sitten houkutellaan tulemaan omien sotilaiden luokse, ja heiltä voidaan kysyä tai pikemminkin urkkia tietoja vihollisen toiminnasta. Mutta kuitekinkin tämä on vain osa siitä toiminnasta, mitä kutsutaan nimellä informaatiosodankäynti. Esimerkiksi Vietnamin sodan aikaan Ho Chi Minh käytti loistavasti hyödyksi länsimaista mediaa luodessaan kuvaa siitä, kuinka alkukantaisilla varusteilla varustetut ovelat sissit uskalsivat vastustaa maailman johtavaa supervaltaa. Samalla myös herätettiin sympatiaa noita sissejä kohtaan esittelemällä lähinnä nuoria tyttöjä ja poikia, jotka kantoivat varusteita pitkin metsäisiä huoltoteitä jalassaan varvastossut.
Tuollaisen toiminnan tarkoitus oli yksinkertaisesti saada aikaan mielenosoituksia, joilla USA:aa vaadittiin poistumaan tuosta maasta. Mutta kuten tiedämme, niin noitakin kuvia on epälty lavastetuiksi. Tuolloin sitten kutsutaan televisioon henkilö, joka on nähnyt kaiken. Hän selittää sitten, että "hyvähän siellä toimistossa on sotia". Ja tietenkin myös se, mitä tuollaisille henkilöille näytetään voi hyvinkin poiketa touudesta. Tuollaisessa tapauksessa yleensä esitellään lasten ruumiita, joita on voitu kuljettaa paikalle hyvinkin kaukaa. Missään nimessä toimittajia ei pakoteta puhumaan asioita, mitä he eivät näe, vaan heille näytetään hieman liioiteltuja kuvia, joissa pommit ovat iskeneet tietenkin siviilikohteisiin, vaikka mitään iskuja ei olisi edes tapahtunut.
Tuolloin esimerkiksi joku talo räjäytetään hajalle, ja sitten viereen kannetaan ruumiita, jotka ovat voineet syntyä muissa iskuissa tai taisteluissa. Ja niitä tietenkin on voitu hakea myös ruumishuoneelta. Nuo operaatiot on tarkoitettu sellaisiksi, että niissä annettu kuva on mahdollisimman shokeeraava. Tuolloin voidaan esimerkiksi toimittajien vieressä räjäyttää dynamiittipanoksia, ja kun lääkintämies sitten tulee sitomaan haavaa, niin hän sanoo "tämä on täällä arkipäivää". Nuo panokset sitten esitetään vihollisen lentopommien tai kranaatinheitinten aikaansaannokseksi, ja paikalle tulee silloin tietenkin myös taistelujen karaisemia jermuja, jotka asettuvat suojelemaan noita toimittajia.
Sitten tietenkin tuo upseeri ottaa tiukasti ohjat käsiinsä, ja alkaa komentaa alaisiaan etsimään vihollisia maastosta. Tuolloin upseerilla oleva rynnäkkökivääri antaa kuvan siitä, että hän on kokenut taistelija, joka itse osallistuu toimintaan. Kuitenkin yksi asia, mikä lisää informaatiosodankäynnin uskottavuutta on sellainen, mitä kutsutaan "näennäiskritiikiksi". Siinä yleensä omaa osapuolta ikään kuin solvataan, ja samalla myös esitetään mielikuvituksellisia salaliittoteorioita, joiden avulla erityisesti vastapuolta sympatisoivat henkilöt saadaan lukemaan noita tekstejä. Noissa näennäisen kriittisissä kirjoituksissa esimerkiksi kerrotaan, kuinka oman puolen johto on mafian soluttama.
Todellisuudessa tuollainen uutinen on lähinnä vain tarkoitettu herättämään vastapuolen kannattajien kiinnostusta noita kirjoituksia kohtaan. Tuolloin esimerkiksi vastapuolen sissejä voidaan esittää todellisuudessa heidän omaksi luomuksekseen, jolla sitten saadaan hallituksen vastustajia houkuteltua ansaan. Tällaista tekniikkaa käytetään tietyissä uutisissa, joiden tarkoitus on mustamaalata joitain islamisteja, ja toki kaikki arabiaa puhuvat aseelliset miehet ovat osa islamin salaliittoa länsimaisen kultturin tuhoamiseksi.
Heidän väitetään olevan Pentagonin palveluksessa, ja että heille toimitettuihin aseisiin on piilotettu GPS-laitteita. Samoin paikallisia värväreitä voidaan esittää kaksoisagentteina. Tuolloin tietenkin korostetaan vastapuolen huonoa tietoturvaa sekä oman tiedustelun tehokkuutta. Ja myös sympatiaa voidaan aina herättää sillä, kun paikalle saapuu vastapuolen komentaja antamaan mahtipontisia käskyjä aloittaa raivaustyöt. "Hän ottaa välittömästi ohjat käsiinsä" on kuva mikä tietenkin halutaan antaa muille ihmisille. Samoin informaatiosodankäynnin taitajat varmasti kertovat kaikille, että "meillä ei ole mitään propagandakoulutusta".
Se tarkoittaa tietenkin sitä, että kaikki mitä toimittajille esitetään on aitoa. Tietenkin tuollainen toimintaansa esittelevä sissiryhmä on hyvin järjestäytynyt, ja se kuuluu osana valtavaa verkostoa johonkin kasvottomaan järjestöön kuten Viet-Cong tai ISIS. Tuossa järjestössä on hyvin tarkka sekä sotilaallinen hierarkia, missä jokainen toimija tietää paikkansa. Mitä vahemmän he tietävät sen parempi se on järjestölle. Ja tietenkin tuossa ryhmässä on sotilaallinen kuri, mikä tarkoittaa että esimerkiksi kuolemantuomioita tulee siitä, jos henkilö toimii ryhmäkuria vastaan. Ja tietenkin kirjojen tarkoitus on toimia sytykkeinä nuotoissa, minkä ääressä sissit sitten laulavat laulujaan.
Tuolla tavoin estetään vahingollisten ajatusten leviäminen tuossa ryhmässä, ja tietenkään oppimaton henkilö ei koskaan voi paljastaa mitään vahingollista, mutta hän ei myöskään nouse ryhmän johtajaa vastaan. Ryhmän johtaja sen sijaan on ulkomailla perehdytetty sissitaktiikkaan sekä muihin vastaaviin asioihin, joten häntä ja hänen asemaansa ei kukaan sitten edes kuvittele kyseenalaistavansa.
Tuon repliikin olisi voinut keksiä tohtori Josef Goebbels, ja samalla vielä korostettasiin sitä, kuinka tavallisia ihmisiä ei tuskin kiinnostaa mikään propagandapuhe. Informaatiosodankäynnin kulmakivi on näet se, että vastustajan kaikkia puheita leimataan propagandaksi, joka tässä tapauksessa kuulostaa paremmalta kuin esimerkiksi informaatio-operaatio tai psykologinen sodankäynti eli PSY-tai Info-OP, kuten sotilaat asian ilmaisevat. Tuollaiset hienot termit on varattu yliopistoissa käyville teoreetikoille, jotka eivät muutenkaan ymmärrä asioista mitään. "Propaganda" taas on iskevä termi, joka uppoaa ihmisiin paremmin kuin mikään muu.
Sa on saastaa, joka tärvelee heidän ajatuksensa kuin jokin syöpä. Se on kieroa sekä valheellista toimintaa, joka ei koskaan ole mitään sen rinnalla, mitä rehellinen, kristitty ihminen voi tuntea, kun hän aidosti palvelee asiaansa. Tulkoon vain nuo yliopistoihmiset katsomaan mitä tavallinen ihminen sitten tekee tuolla armeijassa tai sissiryhmässä, joka myös on armeija.Kun nuo sissit tai mitä he nyt sitten ovatkaan ovat lopettaneet työnsä, eli palveleet aatettaan puhtain mielin, niin sitten heidän on palattava kotiin, ja elettävä sitä normaalin ihmisen elämää.
He pitävät tietenkin myös tavallisista asioista eivätkä turhaan ota osaa politiikkaan, vaan tanssivat, menevät naimisiin, ja ehkä joskus myös antavat anteeksi. Yliopistot tietenkin ovat paikkoja, joissa koulutetaan elitistejä, joilla ei mitään tavallsia töitä voi teettää. Ja onhan yhtiöiden johtajien työ vastuullista toimintaa, mihin pitää olla valmiudet, jotka ovat tulleet tuolle miehelle jossain sissiryhmässä, mikä taisteli tuolloin aikoinaan jossain Laosin viidakoissa.